Translate

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Viimeinen viikko.....


Viimeinen viikko. Joiltain osin koko viikko oli täydellistä kadonneen motivaation metsästämistä, mutta aina jonkin puun juurelta se löytyi ja auttoi eteenpäin.

Maanantaina asentelimme saneeraustyömaalla kaapeleita valmiiksi seinien ja katon peltirunkoihin.
Vaikka koko päivän yritti miettiä jotakin muuta, päällimmäinen ajatus oli aina sama: "Viimeinen viikko, viimeinen viikko"
Löydetty jälleen kaapeleita 50- luvulta. Tämä kaapeli asennetaan seinän rakenteiden päälle ja päälle vedetään vain rappaus.

Tiistaina aloimme tehdä saneraaustyömaalla betoni/ tiiliseiniin uria ja reikiä kaapeleita ja kojerasioita varten. Minä porasin ontelot kojerasioille ja työkaveri sahasi urat koneella. Tämän jälkeen urat piti puhdistaa taltalla ja vasaralla

 Iltapäivällä minut heitettiin kotiin. Minulle oli vain sanottu "tiistaina sinut heitetään kahelta kotiin ja kolmelta joku hakee sinut. Jonnekkin tilaisuuteen"
Kolmelta minut sitten haettiin esittelytilaisuuteen, jossa oli muitakin ulkomailla olleita opiskelijoita.
Seuraavan päivän lehdestä sitten luettiin
Keskiviikko ja torstai meni käytännössä tehden seiniin ura ja onteloita. Lisäksi asensimme kojerasiat onteloihin kipsimassalla.






Keskiviikkona iltapivällä sosiaalitilat saivat vielä viimeisen silauksen.






Perjantai......

Heräsin aamulla seitsemän aikaan ja kävin suihkussa. Mietin, että se olisi viimenen suihku Saksassa. Tein aamupalaksi kahvia ja leipää miettien kokoajan, että se olisi viimeinen aamupalani Saksassa. Yhdeksältä minua tultaisiin hakemaan ja alkaisin matkani kotiin päin Paderbornin rautatieasemalta. Tänään olisi viimeinen päiväni Saksan kamaralla. Olin iloinen, että pääsisin kotiin. Olin surullinen, koska joutuisin kotiin. Olin jopa osittain vihainen.
Taakse pitäsisi jättää joukko ihmisiä, jotka olivat ottaneet minut hyvin vastaan. Minun pitäisi lähteä niiden luo, jotka jo tunnen, joita odotan, jotka odottavat minua.
Bye bye halpa, sateinen ja mielenkiintoinen Saksa
Welcome luminen, kylmä ja syrjäinen paikka, jota kodiksi kutsun. Suomi

Junamatkan aikana en osannut oikein ajatella mitään. Düsseldorffin lentokentälle päästyäni laitoin Suomeen viestiä olinpaikastani. Sain vastaukseksi "Sitähän ollaan melkein jo kotona"
Totta. Enää joitakin tunteja niin olisin 500 kilometrin päässä kotoa. Siitä kaksi tuntia ja matkaa olisi enää 90 kilometriä.
Auf wiedersehen, Paderborn


Tschüss Deutchland!
Mutta kaikki loppuu ajallaan. Myös tämä reissuni. Nyt tiedän millaista ulkomailla työskentely on. Voin hyvillä mielin palata kotiin, purkaa laukut ja nukahtaa omaan sänkyyni. Kokemus oli mieletön ja unohtumaton. Tapasin liudan mahtavia ihmisiä, tutustuin lukemattomiin paikkoihin ja tapoihin. Opin vieraasta kultturista ja vierasta kieltä. Jos jollakulla on vastaavanlainen hinku lähteä ulkomaille voin sanoa kokemuksen rintaäänellä: ANNA PALAA!
Danke Schön!

perjantai 12. joulukuuta 2014

8.12-12.12

Viikonloppuna kävimme jälleen katselemassa joulutoria. Joulutori on jotenkin niin lumoava paikka, että sieltä löytää jokakerta jotakin uutta ja mielenkiintoista. Lisäksi siellä on mukava olla tuttujen ihmisten kanssa.

Maanantaina syystaudit jylläsivät firmassa. Kipeänä oli mies jos toinenkin. 
Aamusilla kävimme kotikeikalla asentamassa omakotitalon oven eteen hämäräkytkimen. Lisäksi asensimme kylpyhuoneeseen 5 kpl 35 wattisia halogeenivaloja.
Keikan aikana huomasin, miksi halpa ei ole aina parempi. Ensimmäinen yritys asentaa valaisimia loppui siihen, kun puolen tunnin sorvaamisen jälkeen emme saaneet laitettua valaisimiin jousia, jotka pitävät valaisimet kybrokissa kiinni. Sen sijaan laitoimme hieman kalliimmat mutta kunnolliset valaisimet. Iltapäivällä asensin jälleen parisenkymmentä pistorasiaa.

Tiistaina lähdin sairaslomalta palaavan asentajan mukaan saneeraustyömaalle. Aamusta asentelimme seinien sisään kaapeleita.
              Tälläseltä näyttää Saksalainen seinä

Tiistaina iltapäivällä jäin yksin rakennustyömaalle. Tehtävänä oli poistaa vanhat kaapelit rakennuksen ulkoseiniltä ja kellarista
  Kellarista löydetty kaapeli toivotti tervetulleeksi 50- luvulle :)

Illalla pääsin taas ampumaradalle. On todella kiva huomata, kuinka vähäiselläkin harjoutuksella tulosta alkaa pikkuhiljaa tulla. Ensimmäisillä kerroilla tulos oli 80-100/150. Viimeisellä kerralla tulos oli jo hyväksyttävät 128/150. Lisäksi ammunnasta on tullut erittäin koukuttava harrastus. Jos siihen vain Suomessa löydän mahdollisuuden, haluaisin ehdottomasti harjoitella lisää.

Keskiviikkona lähdin hieman kauemmaksi keskustasta lähiössä olevalle kerrostalotyömaalle. Asensimme toisen kerrostalon asuntojen seiniin kojerasioita ja kaapeleita. Toisen kerrostalon hissikuiluun asensimme hissin rungon maadoituksen. Iltapäivällä kävimme asentamassa kerrostaloasunnon uuteen ulko- oveen ovisummerrin ja kaiken tarpeellisen asuntojen ovikelloja varten.

Torstaina vuorossa oli taas sanneraustyömaa. Asensimme koko päivän kaapeleita seinien sisään ja seiniin sahattuihin uriin.
Välikysmys: Mitenkä meilläpäin asennetaan kaapelit betoniin/tiileen/kiveen sahattuihin uriin.
Täällä ne asennetaan seiniin L- muotoisilla nauloilla/kipsaamalla urat umpeen tai laittamalla uriin pätkiä haitariputkesta. Alla kuva jälkinmäisestä esimerkistä. Vieressä voi nähdä putkeen asennettua ja seinään kipsattua atk- kaapelia



Perjantaina menimme keskustaan "elokuvateatteri" työmaalle. Keskustassa olevaan rakennukseen on tehty saneerausremontti. Asunnot ovat jo täysin asumiskelpoisia, mutta vielä muutamia pikkujuttuja uupuu. Tänään perjantaina kävimme asentamassa sisäpihan tasanteille ulkovalaisimet ja hämäräkytkimen. Lisäksi juuri ennen töitten lopettamista kävimme laittamassa Schüzenplazt:in kellokytkimen kohdalleen.

Takana siis reissun toiseksi viimenen viikko.... Aika rientää kun on hauskaa. Ensi viikolla olisi sitten tarkoitus matkustaa takaisin kotiin. En sano, että mieltäni vaivaisi koti-ikävä, mutta en myöskään kiellä etteikö kotiin olisi mukava palata.
Reissun viimeiselle viikonlopulle yritin järjestää, että kävisimme vielä porukalla keilaamassa tai muuten vain tekemässä jotakin, mutta ilmeisesti kaikilla on työntäyteinen viikonloppu.

Hyvää viikonloppua ja joulunodotusta sinne maailmalle!
Schönes wochenende und grüsse aus Paderborn
-Atte

perjantai 5. joulukuuta 2014

1.12-5.12

Maanantaina viimeistelimme sosiaalitilojen remontin. Asensimme uuden työnjakotaulun, uudet valot ja näytön, josta näkyvät päivämäärä, kellonaika ja ulkolämpötila.

Tiistaina menimme apteekkityömaalle, joka on jo loppusuoralla. ICT- asentajat asentavat sinne vielä tietokoneet. Apteekkari kantaa jo lääkkeitä hyllyyn myyntiin. Asensin pistorasioiden muovikehyksia ja seurasin mielenkiinnolla antennirasioiden mittauksia

Keskiviikkona menimme keskustaan. Westernstasse on Paderbornin "pääkatu" ja sen varrella on kaikkea turismiin liittyvää, mm. kauppakeskuksia. Kadun varrella on myös Cinaplex elokuvateatteri ja katujen välinen välikulkukäytävä. Välikulkukäytävään on asennettu liukuovet. Meidän tehtäväksi jäi asentaa niille virtalähde eli pistorasiat, sekä ovien ohjauskaapelit. Työkohteena paikka on siinä mielesse erikoinen, että sen kautta kulkee työpäivän aikana satoja ihmisiä, joten kokoajan on oltava skarppina. Varsinkin kun vedimme kaapelia katon välilaskuun, että emme pudota mitään ihmisten päälle.
    Valopäitä kaapelia etsimässä

Torstaina menimme wanhan talon saneeraustyömaalle. Sain miniprojektiksi ensiksi piikata kellarin seiniin ja kattoon uria kaapelikourulle. Lisäksi sain luvan asentaa väliaikaisen valaistuksen kellarin portaikkoon ja syvemälle kellariin talven pimeitä aamuja varten.

Perjantaina pääsin jälleen työskentelemään keskustaan. Paderbornissa on yksi liike, joka myy pelkästään hattuja. Asensimme sinne kaksi atk-rasiaa ja niiden väliin kaapelin. Toiseen atk- rasiaan kytketään yläkerran toimistosta kaapeli, jotta alakertaankin saadaan internet.
                               Liike sijaitsee ydinkeskustassa turistikadun varrella.

Aamupalan jälkeen menimme jälleen saneeraustyömaalle ja asensimme huoneiden väliseiniin kaapeleita pistorasioita varten.
    Joulumieltä ilmassa. Firman vanhemman johtajan
    vaimo antoi jokaiselle työntekijälle tälläisen.

Perjantai ja Ferienabend! Tänään tuntuu, kuin perjantai olisi tullut juuri ajallaan ja tarpeeseen. Työporukka kutsui mukaansa ihastelemaan joulutoria. Se lienee tänään erityisen hieno, sillä säätiedotteeessa luvattiin lumisadetta illaksi.
Huomenna sitten katsellaan Tuntematon sotilas

Schönes Wochenende und das Tag Der Unabhängigkeit! (Hyvää viikonloppua ja itsenäisyyspäivää)
Mach Gut!
-Atte

maanantai 1. joulukuuta 2014

Reissun aikana kertyneitä kuvia


     Yrityksen kerrostalotyömaa, joka alkaa pikkuhiljaa näyttämään jo asuttavalta




    Apteekin sisätilavalaistus. Mitäs tykkäätte?



      Ja näin sujahtaa kaapeli seinän sisään mukavasti villan sekaan




        Saneeraustyömaa. Rakennus on historiallinen sillä se on selviytynyt sodan läpi tähän päivään
         asti. Seinissä on vielä alkuperäiset oljesta tehdyt eristeet ja 50 vuotta vanhat kaapelit.



     Opeteltu uusi taito: seinän paikkaus. Ennen operaatiota kojerasioiden alla kahden nyrkin kokoinen
      reikä. Lisäksi peitetty kaapeleiden kolot.




     Eräs päivä opettelin asentamaan putkia betonilattiaan, ennen lopullista betonivalua


     Sosiaalitilojen uusi työnjakotaulu kaipaa vielä vähän hioimista ;)




     Hienoa jälkeä tuli sosiaalitilojen remontissa, vai mitä sanotte?
    Vessakin sai täysin uuden ilmeen.







     Lisäksi tehty kulttuurikierrosta ja todettu mm. joulutori




lauantai 29. marraskuuta 2014

24.11-28.11

Maanantaina lähdimme Paulin kanssa Romanin työmalle asentamaan valaisimia Romanin lomailessa. Katsoimme valaisimille hyvät paikat, leikkasimme kattopaneeleihin reijät ja asensimme valaisimet. Iltapäivällä menimme "päämajan" saneeraustyömaalle. Wolfgang oli muuttanut piirustuksiaan ja aikaisimmin Paulin kanssa tehdyt asennukset piti muuttaa kuvien mukaisiksi.

Tiistainan jatkoimme valojen asennuksia. Sama kaava, kuin maanantaina. Tehtäväni oli ojennella työkaluja. Iltapäivällä sain sentään asentaa kaapeleita kouruun ja kouruun koje- ja pistorasiat.

Tiistai aamuna tunsin oloni hieman oudoksi. Kurkkuun koski ja yskitti. Päivän aikana minulla kävi epäilemättä kuumetta, mutta iltapäivällä se laski. Syysflunssa tulkoot!
Saksalainen sananlasku flunnssasta: kolme päivää se tulee, kolme päivää se kestää ja kolme päivää se poistuu.

Keskiviikkona sama tarina jatkui. Ojentelin työkaluja ja kantelin tavaraa autosta ja takaisin. Lisäksi leikkasin määrämittaisia kaapeleita valaisimia varten.

Torstaina lähdimme auttamaan Totfallia tbz- ammattikoulun vieressä sijaitsevalle työmaalle. Normaalisti Wili on siellä yksin, mutta nyt siellä oli kaikkiaan seitsemän asentajaa työskentelemässä urakointinopeudella. Asensin koko päivän pistorasioita keittiöön ja kytkin uunin kaapeleita.
Saksalainessa taloudessa uuni ja liesi ovat erillisiä ja molemmat saavat virtansa pistorasiasta
Minun näkökulmastani saksalaiset asennustandardit ovat erittäin epäturvallisia. Asentamani pistorasiat olivat heti välittömästi tiskipöydän vieressä. Vain 10 senttiä vesihanasta.
Lisäksi huomasin kuinka helposti ja näppärästi vieressä työskentelevä sähköasentaja ottaa sähköiskun kojerasiassa olevista johtimista, jotka ovat jännitteelisiä.
Lisäksi autoin samaista asentajaa jouduttuaan kepposen kohteeksi. Parvekkeen ovi oli tupakkatauon aikana mennyt "oudosti lukkoon"

Perjantaina menimme jälleen paulin kanssa maanantailta tutulle työmaalle. Paul sanoi: "tarvitaan kaapeli keskukselta tähän kohtaan. Toimi". Komento oli yksinkertainen ja tehokas. Olin mielissäni, kun sain pitkästä aikaa tehdä kunnolla jotakin muuta kuin työkalujen ojentelua. Kaapelin vedon jälkeen asensin kouruihin pistorasioita ja niitä kansia kouruihin.

Maanantaina avautui Paderbornin joulutori. Perjantain Ferienabendin kunniaksi työkaveri lupasi lähteä sinne mukaani ja esitellä saksalaisia perinteitä. Esimerkkinä mainittakoot Glühwein, jota voin henkilökohtaisesti suositella. Voin myös suositella ylipäätään saksalaisia joulutoreja, jos kukaan sattuu saksassa liikumaan marras- joulukuun vaihteessa tai ennen joulua. Niitä ei turhan takia ylistetä.

lauantai 22. marraskuuta 2014

20.11 ja 21.11

Tällä viikolla saavutin ulkomaankomennuksen puolivälin. Viisi viikkoa takana, neljä jäljellä. Aika ei ole mennyt yhtään liian hitaasti, päinvastoin. Time runs fast, when you are having fun!

Torstaina jatkoin seinänpaikkausoperaatioita. Ihan hyvä siitä tuli, vaikka itse sanonkin. Seinän valmiiksi saatuani jatkoin pistorasian asennuksia ja iltapäivällä vaihdoin rakennustyömaalla portaikon väliaikaisen valaisimien palaneita polttimoita.

Töiden jälkeen totesin jälleen kerran Saksalaisen avoimuuden. Tunsin oloni laiskaksi ja päätin laittaa elämän risaiseksi ottamalla kotimatkalla pitseriasta evästä. Sen verran että sain sanotta mitä haluan kuuluu kysymys "mistä olet kotoisin". Selitin matkani tarkoituksen saksaa murtavalle Turkkilaismiehelle. Poislähtöä yrittäessäni paikalle saapui englantia hyvin puhuva saksalaismies, jonka kanssa keskustelimme pitkään maiden kansainvälisistä suhteista ja opiskelusta ulkomailla.

Perjantaina aloittelimme sosiaalitilojen saneerausta. Yllättäen, sähköasennusfirma tekee omiin tiloihinsa itse sähköasennukset. Poistimme käytöstä turhan valokatkaisimen ja muuttelimme hieman kytkentöjä. Lisäksi vedimme valmiiksi uusien valaisimien kaapelit ja poistimme vanhoja valaismia.
Perjantaina pitkästä aikaa tunsin, että sain jopa tehdä jotain koko ajan, sillä missään vaiheessa ei tarvinnut miettiä "mitä teen seuraavaksi". Tekemistä oli kokoajan ja mielestäni juuri tälläiset pienet, lyhytjestoiset projektit ovat kaikkein mielenkiintoisimpia.

Kun oikein miettii, minulla on ollut iltaisin ja viikonloppuisin enemmän tekemistä ja menoja Saksassa, kuin koskaan Suomessa. Esimerkkinä perjantaina kävimme viime viikonlopulta tutun koplan kanssa Bielefeldin kaupungissa ajamassa kartingkia. Matkaa piti tehdä suuntaansa 45 kilometriä, mutta hupi oli sen arvoista.

Lauantain suunnitelma: Telkkarista tulee mäkihypyn joukkekisa, Suomi edustettuna. Kannustetaan Suomi voittoon!

Mach gut! Grüsse aus Paderborn
-Atte

17.11-19.11

Ennen viikon alkua takana oli jälleen tapahtumarikas viikonloppu. Lauantaina kävimme työkaverin ja erään kolmannen henkilön kanssa jälleen keilaamassa ja katselemassa kaupungin vilinää.

Ensimmäisellä viikolla täällä ollessani hostellin hengetär, rouva Kiepe pyysi apuani jossakin. Minä suostuin, vaikka ymmärsin ainoastaan että vika on "jossakin rasiassa". Sunnuntaina asia valkeni, kun Kipe koputti oveani ja pyysi tulemaan mukaansa. Ja ottamaan telkkarin mukaan. Naapurissa asuu hänen lapsensa ja lapsenlapsensa. Viritin telkkarin yläkertaan ja sain kuvaksi vain lumisadetta. Nopea arvio: tarvitsette digiboxin. Saksasaan digiverkko on tullut pakolliseksi vasta noin vuosi sitten.

Maanantaina lähdin Romanin mukaan saneeraustyömaalle. Porasimme kattoon muovihyllyjä kaapeleita varten. Vedimme valaistuksen, pistorasioiden ja valokatkaisimien kaapelit kattoon ja valmiiksi jo oikean mittaisiksi seinille. Lisäksi koko päivän keskustelimme Suomen ja Saksan eroista sähköasentajan ja yksilön näkökulmasta.

Pikkuhiljaa alkaa huomata, kuinka pikkuhiljaa saksa alkaa sujumaan hieman paremmin ja sen käyttö tuntuu aina vain mielekkäämmältä. Varsinkin kun viiden viikon aikana on oppinut kuulemaan puheen eri painot. Muutenkin suurimmilta osin ymmärrän kun minulle puhutaan, mutta vastaaminen vaati aina aikansa.
Esimerkkinä Romanin työmaalla oleva muurari, jolle selvensin Suomalasita juhannuksen viettoa.

Tiistaina jatkoimme Romanin kanssa kaapelien asennuksia. Iltapäivällä kävimme kotikeikalla asentamassa ulkopistorasian. Talossa asui vanhempi pariskunta. Pariskunnalle taisi tulla vähän yllätyksenä, että paikalle tulee kaksi asentajaa, joilla molemmilla on erittäin vahva aksentti. Minun aksenttini huomattiin ensimmäisenä, eikä mennyt kauan kun Romanilta kyseltiin mistä hän on kotoisin.
Myöhemmin Roman harmitteli kaksoiskansalaisuuden ongelmia. Kun hän on Saksassa, kaikki huomaavat venäläisen aksetin. Kun hän puolestaan on Venäjällä, kaikki huomaavat saksalaisen aksentin, vaikka mies on äidinkieleltään Venäläinen.

Iltasilla kävin taas ampumaradalla. On kiva huomata, kuinka sekin alkaa pikkuhiljaa sujua, varsinkin kun saa käyttöönsä kunnolliset varusteet. Tulokset alkavat olemaan jo siedettävää luokkaa ja rytmitys kehittyy.

Keskiviikkona opettelin kokonaan uuden taidon. Danielin kerrostalotyömaalla oli tapahtunut pieni fiba ja kojerasioita vartin piti betoniseinään piikata kolot. Lisäksi kaapeleille piti nakertaa uudet urat. Piikkaminen ei sinällään ollut haasteellista mutta jälkien peittäminen oli. Daniel näytti kerran, kuinka massa sekoitetaan, levitetään seinään ja tasoitellaan tasaisesti. 
Ensimmäinen erä meni täysin harjoitellessa. Massaa oli missä sattuu ja epätasaisesti. Mutta puoliltapäivin homma alkoi jo hieman sujumaan. Harmillisesti vaihdoimme silloi työmaata.
Firman työntekijät ovat jo kuulemma jo pidemmän aikaa ruinanneet sosiaalitilojen saneerausta. Ja nyt he vihdoin saavat sen. Iltapäivän tyhjensimme sosiaalitiloja rojusta.

perjantai 14. marraskuuta 2014

13.11 ja 14.11

Torstaina olimme koko päivän kotikeikoilla. Heti aamusta kävimme omakotitalossa, jossa yläkerta oli remontin alla. Asensimme uusiin seiniin kojerasioita ja kylpyhuoneeseen pistorasioita.
Aamupalan jälkeen menimme kaupungin toiselle puolelle omakotitaloon, jonka portaikkoon asensin valaismia. Daniel asensi talon seinään valaismia valaisemaan pihatietä. Päivän kohokohta oli kun talon rouva tarjosi kupillisen kahvia.

Perjantaina jatkoin taas eräällä kerrostalotyömaalla pistorasioiden asennusta. Niitä sain kuudessa tunnissa paikalleen viidettäkymmenettä kappaletta.
Kolmisen viikkoa olen nyt elänyt pussipastalla. Torstaina talon rouva teki kotonaan ruokaa. Sen haistettuani, päätin että pussipastaa syön enää vain kiireen alla. Tein tänään lihasuikalepaistia ja perunaa. Voin sanoa että oikea kotiruoka oli pitkästä aikaa todellinen nautinto, jopa opiskelijabudjetilla tehtynä.

torstai 13. marraskuuta 2014

10.11-11.11

Perjantai- ilta oli ikimuistoinen. Kävimme työporukan kanssa keilaamassa ja onnistuin jopa voittamaan yhden kierroksen. Pidimme paljon hauskaa. Loput viikonlopusta vain ihmettelin ja katselin kaupunkia.

Maanantaina viikko alkoi pistorasioiden asennuksella. Asensimme pistorasioita kerrostaloasuntoihin yhteensä satakunta kappaletta. Muuta en oikeastaan tehnytkään.

Tiistaina lähdin Venäläistä syntyperää olevan Romanin mukaan. Asensimme saneerauskohteen portaikkoon valot syksyn pimeitä iltoja varten, jotta muut eivät pääse mainitsemaan sähköasentajille valon puutteesta. Rakennus sinänsä oli mielenkiintoinen, sillä se on niitä harvoja rakennukisa Paderbornissa, jotka ovat säilyneet sodan läpi tähän päivään asti ehjänä. Rakennuksen seinissä on vielä alkuperäiset, oljesta tehdyt eristeet.
Vaikka Roman puhuu hyvin vähän englanita, on hänen kanssaan mukava työskennellä. Roman tunnistaa vielä sisällään venäläisen sielun, ja osaa samaistua suomalaiseen sielunelämään. Erityisesti jääkiekon MM on ollut yleinen puheenaihe.

Tiistai- iltana pääsin taas ampumaradalle. Sain käyttööni oikean kilpailuissa käytetyn takin ja hanskat. Oli kiva huomata, että parinkin harjoituskerran jälkeen tulokseni alkoi parantua.

Keskiviikkona pääsin mukaan yrityksen tuoreimmalle rakennustyömalle. Siellä asensimme putkia sähköjohdoille raudotusten sekaan ennen toisen kerroksen lattiavalua.
Vaikka sodasta on 70 vuotta, sen jäljet näkyvät yhä. Alle sadan metrin päästä rakennusta uskotaan olevan sodan aikainen pommi. Ensiviikolla koko alue suljetaan ja pommi kaivetaan ylös.

perjantai 7. marraskuuta 2014

5.11- 7.11

Keskiviikkona en tehnyt käytännössä mitään. Aamulla asensin pari pistorasiaa. Aamupäivällä Daniel tajusi tehneensä virheen. Liiketunnistinta varten olisi pitänyt olla viisinkerainen kaapeli, mutta asennettuna oli vain kolminkertainen. Iltapäivä meni työkaluja ojennellessa.

Torstaina sain onneksi tekemistä. Asensimme ensimmäisen kerroksen asuntoihin pistorasiat ja teimme alustavat mittaukset. Saksassa ei tarvitse tehdä (oikeastaan pitäisi, mutta kukaan ei tee) suojajohtimen jatkuvuusmittauksia tai eristysrestanssimittauksia. Virrat päälle, ja katsotaan että jokapaikkaan tulee jännite oikealla tavalla. 
Lisäksi minun pitää unohtaa KAIKKI mitä minulle täällä opetetaan. Vaihe laitetaan vasemmalle (tai, no se riippuu ihan asentajasta kummalle puolelle sen laittaa), valokatkaisija toimivat päinvastoin kuin kotona ja johtimien mitoitus: kaikki tehdään 1.5 millisellä.

Perjantai:
Aamulla lähdin mukaan aivan ydinkeskustaan vaihtamaan opiskelijaasuntolan ovipuhelinta. Vaihdoimme paneelit uusin ja teimme sen toimivaksi.

Perjantain Ferienabend: Työporukka kutsui minut illalla keilaamaan. Nyt kirjoittaessani luonanani on yksi työkaveri, ja toinen on tulossa. Tästä ei ole pitkä kävelymatka kaupunkiin, joten sovimme menevämme sinne porukalla

Schönes Wochenende!
Grüsse aus Paderborn
-Atte

tiistai 4. marraskuuta 2014

3.11 ja 4.11

Viikonloppu meni rattoisasti paikallisia turistirysiä kierrellen. Oikeastaan ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon viikonloppuna minulla oli luvalla sanoen omaa aikaa, eli tylsää.

Maanantaina lähdin Danielin mukaan koko viikoksi. Aamusta asensin kerrostalon sähköpääkeskuksen potenttiaalitasausta ja kevin. Iltapäivällä laitoin kaapeleita haitariputkiin ja niittasin ne betoniin. En tiedä suomalaisesta kerrostalon lattiasta, mutta Saksassa sen rakenne on mielestäni kovin erikoinen: Alkuperäisen betonin päälle laitetaan noin 30 senttiä styröksia, jonka päälle tulee taas noin 5-10 senttiä betonia, jonka päälle tulevat loput kaapeleiden putkituksista ja vesiputkista. Tämän jälkeen tulee vielä lopullinen lattia. 
Lisäksi huoneiston jokainen seinä julkisivuseinää lukuunottamatta tehdään pelkästään kyprokista.
Haluaako joku opettajista valaista miten ko. rakenteet toteutetaan Suomessa?

Tiistaina aamusta kävimme kotikeikalla. Omakotitaloon oli ilmeisesti tekeillä yläkertaan sisätilasaneeraus. Siellä asensimme kylpyhuoneeseen kojerasioita ja porasin työhuoneen katton kyprokkiin rei'ät valaisimille.
Aamupalan jälkeen kerrostalon putkitushomma jatkui, sillä huomenna keskiviikkona saapu firma, joka tekee lopullisen lattian. Lisäksi asensimme jokaisen asunnon pesuhuoneen pistorasiat/ valokatkaisijat. Jos oikein muistan, suomessa pistorasian ja pesualtaan välillä pitää olla yksi metri? Jälleen pyydän opettajan tietämystä.
Tällä rakennustyömaalla pistorasia ja valokatkaisija asennettiin 50 senttiä kylpyhuoneen käsienpesualtaan yläpuolelle.

Iltasilla pääsin taas yhden asentajan mukana ampumaradalle. Oli mukava huomata, että tasoni alkoi pikkuhiljaa kohentua. Muutenkin syksyn ammuntojen jäätyä vähäisiksi oli mukavaa pitkästä aikaa harjoitella ampumista. Ilmakivääreillä ja yksinkertaisilla dipoter- tähtäimillä ammuttessa huomaa ampujan ja ampujan eron..... hävisin 100-0 kaikille muille radan käyttäjille.

perjantai 31. lokakuuta 2014

30. ja 31.

Torstai aamuna kävimme Carlsenin kanssa kotikeikalla. Asuntoon oltiin suunnitelemassa keittiöremonttia ja meidän tehtävä oli katsoa, miten remontti voitaisiin toteuttaa sähköiseltä osalta. Kotikeikan jälkeen menimme rakennustyömaalle asentamaan kojerasioita ja kaapeleita seinien sisälle. Törmäsimme jälleen puolalaisten työmiesten jälkiin ja jäyniin... Lämmittysasentaja messusi siitä, että joku oli viillellyt hänen kaasuputkensa puukolla piloille.

Torstain positiivisin hetki: "Kotiin" tullesani huomasin että hostellin emäntä rouva Kiepe oli jättänyt minulle palan erittäin herkullista piirakkaa. Jos joku joskus sattuu eksymään Paderborniin, mielestäni tämä hostelli on ainoa ja oikea paikka asua.

Torstai- iltana huomasin että puhtaat työvaatteet olivat loppuneet. Päivän henkisen kasvattamisen toteutti itsepalvelupesulan pesukoneen käyttämisen opiskelu.

Perjantai, vain kuuden tunnin työpäivä. Päivän suunitelmaan kuului yhden asunnon sähköpääkeskuksen johdottaminen. Päivän oppimisaavutukseksi luettakoon, että sain aikaiseksi saksankielistä Small Talkkia lämmitys- ja putkiasentajien kanssa. Heille olen sanonut että ymmärrän heitä, jos he puhuvat hitaasti yksinkertaista saksaa

Ferienabend, "sulkeutumisaika". Sille ei taida olla muuta suomenkielistä ilmaisua, kuin VIIKONLOPPU.
Lauantai on pyhäpäivä ja kaikki kaupat ovat silloin kiinni, joten tein tänään perjantaina koko ensi viikon ostokset.... ja hieman tulevan viikonlopunkin. Mainittakoon että ko. ostoksia varten käytin arviolta kaksi kertaa vähemmän rahaa, kuin Suomessa.

Nyt kirjoittaessani ilta on vielä nuori. Seuraavaksi luvassa lienee suuntautuminen keskustan tutumaan katsomaan saksalaisen kantaväestön Ferienabend -perinteitä.

Bis bald. Schönes Wochenende, macht gut!

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

27.10- 29.10

Viikonloppuna vietimme paljon hauskaa työporukan kanssa. Lauantai- ilta oli yksi sellaisista kokemuksista, jota tuskin tulen ikinä unohtamaan. Vielä sunnuntainakin uskaltauduin katsomaan kaupungin vilskettä keskipäivällä.

Maanantaina minut määrättiin koko viikoksi Carlstenin mukaan, sillä hänen työparinsa on lomalla. Menimme vanhemman asentajan avuksi vetämään kaapelikaivantoon atk- kaapelia. Homma oli aika nopeasti tehty joten teimme kerrostaloasunnon kahden ylimmän kerroksen käytävän valaistuksen valmiiksi.

tiistaina menimme Carlstenin omalle työmaalle vähän syrjempään Schloss-Neuhaus asuinalueelle. Siellä rakenteilla on kaksi asuntoa, joiden kaksi ensimmäistä kerrosta on suunniteltu vanhuksille ja liikuntarajoitteillisille ihmisille. Kuukauden ajan kaikki olivat odotelleet että yritys, joka tekee sisätilojen seinät kyprokista saapuisi ja tekisi seinäät loppuun asti. Niin se sitten tekikin..... harmi vain että seinät suljettiin ennen kuin ehdimme asentaa niiden sisään tarpeelliset kaapelit ja kojerasiat.... Ja näin tapahtui vain niissä kahdessa asunnossa jotka eivät olleet vielä valmiita. Parasta on että nämä miehet ovat kaikki puolalaisia eivtkä ymmärrä sanaakaan saksaa tai englantia.
Lisäksi tiistaina korjailimme näiden puolalaisten työmiesten jälkiä. Sähköasennukset oli tehty huhtikuussa annettujen paperien mukaan, mutta puolalaiset rakensivat elokuussa tehtyjen paperien mukaan. Papereissa oli kymmenien senttien heittoja seinien sijainnissa, joten kaapeleille piti piikata uria kattoon ja niitä pitkin seinien sisään. Kyllä arkkitehti ilahtuu kuullessaan, että hän joutuu maksamaan unohdettuaan toimittaa paperit Stockille.....

Töiden jälkeen Carlsten otti minut mukaansa ampumaradalle, jossa ammuimme ilma-aseilla, söimme makkaraa, joimme pari olutta ja keskustelimme ihmisten kanssa. "Schütchenfaren" on todella iso juttu täällä. Joka vuosi täälllä järjestetään isot juhat, jossa kilpaillaan leikkimielisesti kaupungin herruudesta ampumalla. Se on Saksan toiseksi suurin tapahtuma heti "Ocktoberfestin" jälkeen ja sitä seuraa arviolta 1.4 miljoonaa ihmistä.

Keskiviikkona menimme samalle työmalle jatkamaan tiistain töitä. Asensimme lisää kojerasioita ennen kuin Puolalaisten tarvitsisi sulkea seinät. Lisäksi vedimme kaapeleita siten, että ne olisivat valmiita kun Puolalaiset tulevat taas torstaina.

lauantai 25. lokakuuta 2014

23.10 ja 24.10

Torstain ja perjantain olin kahden asentajan mukana tekemässä rakennustyömaalla kerrostaloasuntojen sähköpääkeskuksia. Pääasiallisesti Saksalainen sähjöasennus on samanlaista kuin Suomalainen. Mm. värikoodit, asennustavat- ja kalusteet ovat samanlaisia. Eroavaisuuksiakin löytyy:
-Kaapelit vedetään suoraan villan sekaan
-Työmaalla on käytettävää kypärää ainoastaan nostokurjen alla (Kuulemma niitä sillonkin käytetään harvoin, koska kypäristä saa kuulemma helposti täitä)
-Turvakengät ovat pakolliset, mutta huomioväristä vaatetusta ei tarvitse olla
-Torx- ruuveja on jokapaikassa
-Pääasiallisesti yhdellä kaapelilla tehdään koko huoneen sähköistys; yhdeltä sulakkeelta saattaa kulkea virta kolmeen eri paikkaan
-Kaapelin johtimien mitoitus; B16 sulakkeelta lähtevät johdot ovat 1.5 neliömillimetrisiä
-Työturvallisuus on huomattavasti väljempää: Perinteisen malliset puiset A- tikkaat ovat yleisessä käytössä ja korkeilta paikoilta roikutaan ilman putoamisvaljaita
-Kytkentöjä saatetaan tehdä jännitteellisenä
-Saksalainen asennus on paljon tarkempaa, kaiken pitää olla "just eikä melkein"
-Toisaalta työturvallisuuden takia on helpompi tehdä terveydelle haitallisia virheitä. Luultavasti siksi           saksalaisille sähköasentajille makstaan aina tuntipalkkaa.

Suomalaiset klisheiset käsitykset saksalaisita alkavat hälventyä. Toki he ovat tarkkoja, siistejä ja järjestelmällisiä, mutta myös hauskoja eivätkä läheskään niin jäyhiä, kuin annetaan ymmärtää. Toisaalta he ovat ylpeitä joistakin klisheistä, kuten Bratwurstista ja oluesta.

Viereisessä huoneessa asunut Sini sanoi paikallisten ihmisten olevan kylmiä, ja että heidän kanssaan on hankala ystävystyä. EN YMMÄRRÄ? Olen ollut töissä kolme päivää ja tutustunut niihin neljään asentajaan, joiden kanssa olen työskennellyt. Lauantaina sovimme käyvämme illalla Liborissa "tivolissa" parilla Bratwurstilla ja oluella. Mielestäni Saksalaiset ovat vieraanvaraisempia ja vastaanottavaisempia kuin Suomalaiset.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ensimmäiset päivät

Saavuimme siis maanantaina puoli seitsemän aikaan Paderborniin. Lähettämämme tekstiviestit eivät olleet saavuttaneet paikallista yhteyshenkilöä ja oli aivan sattumankauppaa että hän oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Illaksi menimme kukin tahoillamme omaan majapaikkaamme.

Tiistaiaamuna menimme Bildung&Handwerk: in toimitiloihin seuraamaan Unkarilaisille opettajille pidettyä tilaisuutta Saksan ammatillisesta koulutuksesta. Iltapäivällä kävimme tutustumassa "Electro Stock: in tiloihin ja tapasimme itse Herra Wolfgang Stockin. Vaihdoimme kuulumisia ja tarkempia tietoja työssäoppimisjaksosta sekä kirjoitimme sopimukset.

Myöhemmin kävimme vierailemassa Sinin työpaikalla. Sini työskentelee Wolkvagenilla autonasentajana ja asuu samassa hostellissa vastapäisess huoneessa. Tosin vain perjantaihin asti ennen paluutaan takaisin suomeen.

Sini tarjosi onnekseni apuaan ja näytti minulle illalla kaupunkia ja sen tärkeimpiä kohteita, kuten kauppoja ja pesulan.

Keskiviikkoaamuna Eli ensimmäisenä työpäivänä kaikki ei mennyt aivan putkeen. Tiedossani oli vain tiet ja niiden suuntimat, mistä bussi saattaisi kulkea. Kuljin kyllä kokoajan oikeaan suuntaan, mutta missasin yhden bussin vaihdoksen yhteydessä ja saavuin kahden minuutin varoajalla kaupungin toiselle puolen "päämajaan". Sieltä jatkoin kahden asentajan kanssa suoraan työkohteeseen. Onneksi he puhuvat suht' hyvää englantia, joka on pääasiallinen kommunikaatiokielemme. Tottakai välillä komppaamme toisiamme saksankielisellä Small Talkilla. Sen verran heihin tutustuin päivän aikana, että he lupautuivat ottamaan minut kyytiin aamuisin sillä asun heidän työmatkansa varrella. Nuorempi asentajista käytti minua tänään ltäpäivällä kapungilla ja näytti pari kauppaa ja reittejä niihin. Sen lisäksi hän auttoi minua hankkimaan internet- yhteyden tänne hostelli Kiepeen jotta voin jopa päivittää blogiani ja käyyttää somea. Joten siitä kaikki kiitos ja kunnia Patrickille!

Päivän saavutus: Pahoittelin ja selitin myöhästymiseni syyn Herra Stockille täysin saksankielisesti.

Lisäksi illalla pimensin koko hostellin yrittäessäni paahtaa leipää. Välittömästi leivänpaahtimen pistokkeen laitettuani koko rakennuksen sähköt katkesivat. Hiippailin huoneestani hiljaa sähkötaululle ja käänsin päälle vikavirtasuojan, jonka takaa koko rakennuksen sähkö nähtävästi tulee. No, tekevälle sattuu.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Lähdön tunnelmaa

Helsinki-Vantaa 10.50, kone Kuopiosta laskeutui puolisen tuntia sitten. Joimme porukalla kahvit. Sää on sitä nimenomaista mitä Suomessa voi odottaa: räntää ja loskaa. Siirros kylmästä lämpimään sattuu sopivaan väliin, sillä viimeyönä satoivat ensimmäiset kunnolliset lumet. Vielä parisen tuntia tästä että pääsemme lentomatkalle Düsseldorfiin ja siitä taas kaksi tuntia eteenpäin junalla Padernborniin..... Arvioitu saapumisaika siinä kuuden kieppeitä. Tänään siis kertyy tusinan verran matkustustunteja
Perillä vastassa meitä odottaa 16- asteinen, puolipilvinen sää (ainakin Forecan mukaan)
....... sitä odotellessa :D